Hitunen historiaa
Cockerspanieli on erittäin vanha englantilainen lintukoirarotu. Kielentutkijat ovat löytäneet spanieliksi tulkitun sanan 1300-luvulta peräisin olevasta lakitekstistä. Ensimmäinen kerran itse sana ”spanieli” esiintyy 1320-luvulta peräisin olevassa runossa. Lintukoiria käsittelevässä, 1790-luvulla ilmestyneessä kirjassa mainitaan ensimmäisen kerran sana ”cocker”. Omaksi rodukseen cockeri erotettiin virallisesti vasta vuonna 1901. Suomeen ensimmäiset cockerit tulivat 1930-luvulla ja 1950-luvusta lähtien se on ollut jatkuvasti yksi suosituimmista koiraroduista maassamme.
Rakenne
Tyypillinen cockerspanieli on avoin, vilkas, ystävällinen ja ihmisrakas—seurakoira vailla vertaa! Cockerin korkeus on n. 38–41?cm ja paino vaihtelee 12–15?kg:n välillä. Yleisvaikutelmaltaan cockeri on sopusuhtainen ja tiivis. Aikuisen koiran karvapeite on suoraa, rungonmyötäistä ja silkkistä. Korvat, rinta, vatsanalus ja raajojen takaosat ovat hapsukkaat.
Väreissä löytyy
Cockerien väriskaala on erittäin laaja, ja periaatteessa rotu voidaan jakaa kahtia kirjaviin (valkoista mukana) ja yksivärisiin, mutta kyseessä on sama rotu. Hyväksyttävät 18 väriä ovat:
- Yksiväriset:
- musta, punainen, golden (vaalea kullanpunainen), maksa eli liver (suklaan- ja maksanruskea), black and tan (musta punaisilla merkeillä) ja liver and tan (maksanvärinen punaisilla merkeillä), lisäksi on olemassa soopelinvärisiä (punainen, jolla on karvanpäät mustia) cockereita, mutta ainakin Suomessa ne jäävät palkitsematta näyttelyissä.
- Kirjavat:
- musta-valkoinen, blue roan, puna-valkoinen, orange roan, kelta-valkoinen, lemon roan, maksa-valkoinen, liver roan, tricolour, blue roan tan, maksa-valko tan ja liver roan tan. ”Roan” tarkoittaa, että valkoinen karva on tasaisesti sekoittunut värillisen karvan joukkoon ja musta-, puna- tai kelta-valkoinen turkinväri on sellainen, jossa valkoisella pohjalla on värillisiä läiskiä.
Cockerin koulutus
Cockeri ei vaadi kovaa, ankaraa koulutusta, tavallinen tapakasvatus perheessä riittää. Usein cockerit voivat kuitenkin olla varsin itsepäisiä ja voimakastahtoisia, joten laumajärjestys tulisi olla kotona selvä. Ja koska kyseessä on käyttökoirarotu, se ei sovellu ihan puhtaasti ”sohvakoiraksi”. Sen tulisi saada riittävästä liikuntaa ja tehtäviä, jotka aktivoivat sen aivoja.
Cockerin kanssa voi harrastaa…
Jos haluat uuden harrastuksen koirien parissa, ovat mahdollisuudet cockerin kanssa lähes rajattomat. Cockeri on helposti koulutettava, fyysisesti kestävä ja energinen koira, joka soveltuu erinomaisesti lintujen ja kanien metsästykseen. MEJÄ-koirana cockerspanieli on erittäin suosittu. Cockerin kanssa voi myös harrastaa tottelevaisuuskoulutusta (TOKO) tai agilitya. Cockeri on myös hurmaava ja tyylikäs näyttelykoira. Erinomaisen hajuaistinsa vuoksi cockereita on koulutettu myös haavoittuneen hirven jäljestykseen, rauniokoiraksi ja tullille huumekoiraksi. Myös ”kanttarellien metsästys” on cockerille helppoa, kunhan se tajuaa idean. Koulutuksen vaiva palkitaan tässä tapauksessa omistajalle herkullisina nautiskeluhetkinä.
Perushoito…
Cockerspanielin perushoitoon kuuluu turkin säännöllinen kampaaminen, pesu ja trimmaus. Turkin selvittely tulee tehdä viikottain turkinlaadusta riipuen (varsinkin mustilla ja blue roaneilla pariinkin kertaan viikossa) ja trimmaus turkin laadusta ja pituudesta riippuen 4–8 kertaa vuodessa. Turkin säännöllinen trimmaus auttaa pitämään turkin helposti hoidettavana. Trimmaamisen oppii helposti itsekin. Turkki trimmataan aina myös ennen näyttelyä. Cockeri pestään aina, kun se tuntuu likaiselta. Samoin kannattaa varsinkin metsälenkkien jälkeen selvittää turkki ja poistaa tarttuneet risut ja tikut, sillä muuten turkki meneekin takkuun entistä helpommin, eikä koirallakaan ole kiva olla neulasten pistellessä.
… ja terveys
Cockerspanieli on terverakenteinen ja terve rotu. Cockerin korvat ovat mainettaan helppohoitoisemmat ja asiallisesti hoidettuna yhtä huolettomat kuin millä tahansa rodulla. Korvien suuaukon ympärillä olevat karva pidetään lyhyinä ja tarpeen tullen korvat puhdistetaan siihen tarkoitukseen olevalla aineella.
Cockerspanielipentueen rekisteröinnin ehtona on, että vanhemmat on tatuoitu/mikrosirutettu, lonkkakuvattu ja silmätarkastettu. Tällä pyritään takaamaan, että rotu pysyy mahdollisimman vapaana perinnöllisistä sairauksista ja vioista. Yleensä lonkkakuvatuista koirista yli 80?% on täysin terveitä ja silmätarkastetuista n. 98?% ei osoittanut oireita perinnöllisistä silmäsairauksista (PRA, HC ja RD).
Mistä hankkisin pennun?
On samantekevää, hankitko pentusi kennelistä vai kotikasvattajalta. Tärkeää sen sijaan on, että kasvattaja on perehtynyt rotuunsa ja panostaa siitoskoiriensa korkeaan laatuun niin terveyden, ulkomuodon kuin luonteenkin suhteen. Hyvä, asiansa osaava kasvattaja pystyy tarjoamaan pennuilleen parhaat mahdolliset lähtökohdat kehittyä terveeksi ja tasapainoiseksi koiraksi. Hyvältä kasvattajalta saat hoito-ohjeet pentuasi varten sekä tukea ja neuvoja aina, kun niitä tarvitset. Pentujen kasvattaminen syntymästä luovutusikään vaatii asiantuntemusta!
Pennun alin luovutusikä on 7 viikkoa, mutta yhtä hyvin voit ottaa jo vanhemmankin pennun, kunhan se on sosiaalistettu hyvin kasvattajan luona. Pennun kiintyminen uuteen perheeseensä ei ole iästä kiinni!
Pentuvälittäjältämme saat aina uusimmat tiedot myytävistä ja varattavissa olevista pentue
Viimeisimmät kommentit