Cockerin yleinen terveys vastaa muiden keskikokoisten rotukoirien yleistä terveyden tasoa. Koirarodun yksi tärkeimmistä yleiseen terveyteen liittyvistä seikoista on rodun koko. Jättiroduilla on suuresta koostaan ja erityisesti raskaasta rakenteestaan johtuen tiettyjä ongelmia, jotka eivät keskikokoisilla roduilla aiheuta vastaavaa haittaa, vaikka niitä kannassa ilmenisikin. Muut koirarodun terveyteen vaikuttavat tärkeimmät seikat koon lisäksi ovat raajojen kulmautuneisuus, rungon pituus suhteessa raajoihin ja ihon mahdollinen poimuuntuminen. Cockeri on kaikessa suhteessa keskivertokoira. Se ei ole kovin raskasrakenteinen, sen selän pituus on hyvässä suhteessa raajojen pituuteen ja raajat ovat pääsääntöisesti riittävästi kulmautuneet (eivät liian suorat).
Cockerilla esiintyy jonkin verran lonkkaniveldysplasiaa, jonka esiintyminen on ollut vuosittain tutkituista koirista noin 20 % luokkaa. Tämä ei tarkoita, että 20 % kannasta kärsii dysplasian aiheuttamasta nivelrikosta elämänsä aikana, sillä luvussa on mukana myös sairauden lievimmät asteet, joita näistä on valtaosa. Koska rotu on suhteellisen kevyt, ei vaikeakaan lonkkaniveldysplasia eli "lonkkavika" aiheuta samankaltaista invaliditeettia kuin suuremmalla rodulla. Poikkeuksiakin löytyy, mutta hyvän lihaskunnon ylläpidon ja mahdollisen lääkityksen avulla nämäkin koirat elävät suhteellisen hyvän ja pitkän elämän ilman, että niiden liikkumisintoa tarvitsisi juurikaan rajoittaa. Muista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista, joita cockerilla esiintyy, voidaan mainita polvilumpion sijoitaanmeno ja välilevyluiskahdus eli "mäyräkoirahalvaus". Molempia esiintyy satunnaisesti yksittäisinä tapauksina niin kuin muillakin vastaavan kokoisilla koiraroduilla.
Perinnöllisiä silmäsairauksia (PRA, HC, RD) löytyy vuosittain yksittäisiltä cockereilta. Nykyisten geenitestien avulla voidaan haluttaessa esim. PRA-sairaat ja kantajat löytää ja tehdä jalostussuunnitelmat sellaisiksi, että sairaiden pentujen syntymisen todennäköisyys on mahdollisimman alhainen. Silmäluomien asentovirheitä on myös yksittäisinä tapauksina.
Familiaarinen nefropatia on perinnöllinen munuaisen kuorikerroksen surkastumasairaus, joka johtaa koiran menehtymiseen yleensä ennenvuoden ikää. Sairaus kuuluu cockereilla rodun PEVISA-ohjelmaan (perinnöllistenvikojen ja sairauksien vastustusohjelma), jonka mukaan tunnettujen sairautta kantavien koirien pentuja ei rekisteröidä.
Jo pikkupennuilla havaittavia rakennevirheitä ovatmm. huuli- ja kitalakihalkio, napatyrä, häntämutka, piilokiveksisyys, purentavirheet ja yksittäiset lyhyet varpaat. Näitä kaikkia esiintyy rodulla satunnaisesti, mutta suurimmasta osasta ei ole koiralle sen suurempaa haittaa. Huuli- ja kitalakihalkioiset pennut karsitaan yleensä jo heti syntymän jälkeen.
Erilaiset ihotulehdukset ovat yleistyneet kaikilla koirilla, niin myös cockerilla samassa suhteessa kuin allergiat ja yliherkkyydet muutoinkin ovat lisääntyneet. Pitkä ja tuuhea turkki vaatii erityisesti kesäaikaan vedestä pitävällä rodulla aivan oman huomionsa. Turkki on trimmattava riittävän usein eikä se saa päästä pahasti takkuuntumaan. Lisäksi se on pidettävä puhtaana. Likaisen ja takkuisen turkin sisällä pääsevät bakteerit valloilleen ja ihotulehdus leviää huomaamatta. Löysänahkaisilla yksilöillä kehittyy helposti myös huulipoimujen ja silmien tulehduksia. Korvien hoidosta kannattaa lukaista erillinen FAQ-artikkeli.
Sairauksia, jotka mainitaan kirjallisuudessa cockereilla tavattavina, ja joita esiintyy populaatiossa satunnaisesti, ovat:
- Kilpirauhasen vajaatoiminta (Hypotyreoosi)
- Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia (IMHA) ja trombosytopenia
- Dilatoiva kardiomyopatia (sydänlihaksen rappeutumiseen johtava sairaus)
- Epilepsia (Kaatumatauti)
- Nisäkasvaimet
Nina Menna, rodulle sydämensä menettänyt eläinlääkäri
Viimeisimmät kommentit