Roturisteytysprojektin aikajana

Roturisteytys on mittava projekti, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä rotujärjestön, rodun kasvattajien sekä Suomen Kennelliiton kanssa. Projektin tavoitteena on vähentää terveydelle haitallisen retrogeenin esiintyvyyttä rodussamme, mutta se ei toki tarkoita minkä tahansa sekarotuisten pentueiden teettämistä, vaan yhdistelmien toteuttamista projektisuunnitelman mukaisesti ja tarkkaan harkiten. Jokaiselle yhdistelmälle haetaan erikseen poikkeuslupaa Kennelliitosta ennen astutusta.

Mitä on tapahtunut tähän mennessä?

Cockerspanielit ry on perustanut roturisteytystoimikunnan, joka on koonnut tietoa aiheeseen liittyen ja järjestää 25.11.2025 avoimen keskustelutilaisuuden kaikille aiheesta kiinnostuneille. Roturisteytystoimikuntaan kuuluu tällä hetkellä eläinlääkäreitä, yhdistyksen hallituksen sekä jalostustoimikunnan jäsen / jäseniä, ulkomuototuomari, Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan sekä roturisteytystyöryhmän jäsen sekä rodun kasvattajia niin näyttely- käyttö- kuin sekalinjaisistakin. 

Mitä seuraavaksi?

Kaikille avoimen keskustelutilaisuuden jälkeen järjestetään 10.12.2025 yhdistyksen ylimääräinen yleiskokous, jossa äänestetään roturisteytysprojektin virallisesta käynnistämisestä. Mikäli jäsenet äänestävät projektin puolesta ja myös Kennelliitto sen jälkeen hyväksyy hakemuksemme, laaditaan Kennelliittoon projektisuunnitelma. Projektisuunnitelmassa tarkastellaan kattavasti rotumme tilannetta, projektin syitä ja taustoja sekä rotuja, joita cockerspanieleille voitaisiin projektissa käyttää. 

Projektisuunnitelmassa myös määritellään kriteerit projektiin osallistuville koirille. Kaikkien projektiin osallistuvien koirien tulee täyttää rotunsa PEVISA-ehdot sekä jalostuksen toimintaohjeen suositukset, mutta myös muita kriteerejä voidaan asettaa esimerkiksi terveyden tai luonteen osalta. Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta käsittelee projektisuunnitelman ja voi tarvittaessa tehdä siihen muutoksia tai tarkennuksia. 

 

Miten risteytyspentueiden toteutus käytännössä tapahtuu?

Risteytysprojektista kiinnostuneen kasvattajan kannattaa perehtyä huolellisesti sekä Kennelliiton roturisteytysohjeeseen että projektisuunnitelmaan. Jokaiselle risteytyspentueelle haetaan erikseen poikkeuslupaa Kennelliitosta, anomuksen tekee pentueen kasvattaja. Syntyneet risteytyspentueet rekisteröidään Kennelliiton FIRR-rekisteriin, joka on tarkoitettu risteytysjälkeläisille. 

Risteytysjälkeläisiä ei voi automaattisesti käyttää jalostukseen. Jotta risteytysjälkeläistä voisi käyttää jalostukseen, sen tulee täyttää rodun PEVISA-ehdot sekä JTO-suositukset terveyden ja luonteen osalta. Jos kriteerit täyttyvät, kasvattaja yhdessä rotujärjestön kanssa voi anoa Kennelliitosta lupaa yksilön jalostuskäyttöön. 

 

Miten projektin toteutumista seurataan?

Jokainen projektin puitteissa syntynyt pentue siis käsitellään poikkeuslupa-anomuksen myötä erikseen Kennelliitossa. Miten projektin etenemistä ja tuloksia sitten seurataan? 

Risteytyspentueita seurataan ja projektin tavoitteiden toteutumista tarkkaillaan Kennelliiton roturisteytysohjeen mukaisesti. Jokaisesta pentueesta toimitetaan Kennelliittoon seurantaraportti koirien käyttäytymisen, ulkomuodon ja terveyden osalta pentueen ollessa vähintään 2 vuoden ikäinen. Seurantaan sisältyvät ulkomuodon- ja käyttäytymisen jalostustarkastukset sekä selvitys pentujen terveydentilasta. Risteytyspentueista ja niiden vanhemmista tehdään myös kattavampi yhteenveto Kennelliittoon n. 3-4 vuotta pentueen syntymästä.