Roturisteytysrodut

Roturisteytysprojektiin valittavien rotujen kartoittaminen

Kertauksena vielä, miksi roturisteytysprojektia suunnitellaan: rotuumme  on lähes fiksoitunut kromosomin 12 FGF4-retrogeeni (CDDY). Täältä pääset lukemaan lisää tuosta retrogeenistä. Projektissa käytettävien rotujen etsiminen ja valinta on osoittautunut haasteelliseksi ja siihen on roturisteytystoimikunnassa käytetty paljon aikaa ja ajatustyötä.

Kennelliiton roturisteytysohje antaa risteytettävän rodun valintaan seuraavan ohjeen (suora lainaus):

“Mihin rotuun risteytetään:

• rotuun, jossa on omaan rotuun haluttuja ominaisuuksia 
• rotuun, jolla ei ole samoja perinnöllisiä ongelmia yhtä yleisenä kuin omalla rodulla 
• rotuun, joka on käyttöominaisuuksiltaan/käyttäytymiseltään mahdollisimman toivottu, tai vaihtoehtoisesti neutraalisti käyttäytyvä rotu, jossa ei esiinny mitään vahvoja käyttäytymisen ääripiirteitä 
• perinnöllisen vaihtelun lisäämiseksi valitaan jokin mahdollisimman terve, ongelmaton ja geneettisesti monimuotoisempi rotu.”

FGF4-retrogeeni kromosomissa 12 eli CDDY on siis ensimmäinen ja tärkein kriteeri, haluttu ominaisuus rotujen valinnassa. Käytännössä projektiin valittavista roduista tulisi helposti olla löydettävissä koiria, joilla ei ole perimässään yhtään kopiota kyseisestä retrogeenistä. Muunrotuisten, perimältään heterotsygoottien (n/CDDY) koirien käyttämistä projektissa ei voida pitää järkevänä. Käyttämällä risteytykseen koiraa, jolla ei ole yhtään kopiota retrogeenistä (n/n), ovat kaikki F1-pennut (ensimmäinen risteytyssukupolvi) genotyypiltään n/CDDY (cockerspanielin ollessa todennäköisesti CDDY/CDDY). Siten on todennäköisempää, että ensimmäisestä sukupolvesta saadaan koiria jalostuskäyttöön. Seuraavissa sukupolvissa (F2 jne.) risteytystaustaisen koiran genotyyppi on useimmiten n/CDDY. Tällöin arviolta puolet pennuista saavat yhden villityypin alleelin, kun taas puolet pennuista on genotyypiltään CDDY/CDDY eli ne kantavat kahta kopiota retrogeenistä.

Risteytykseen valittavista roduista tulee olla tutkimustietoa eli riittävästi CDDY-testattuja koiria, jotta CDDY:n esiintyvyyttä rodussa voidaan arvioida. Tämä tutkimustiedon puute rajaa pois monia muuten potentiaalisia rotuja, kuten esimerkiksi pienimynsterinseisoja, venäjänspanieli, papillon ja phaléne. Jos rodusta ei ole saatavilla tietoa alleelifrekvenssistä tai se on korkea, voisi yksittäisten koirien testaaminen tulla projektiin osallistuvalle kasvattajalle kohtuuttoman kalliiksi ja koitua esteeksi projektin onnistumiselle.

Roturisteytysprojektissa käytettävien rotujen kartoittamisessa on aluksi käytetty rajauksena alle 50% alleelifrekvenssiä UC Daviesin ja Wisdom Panelin saatavilla olevien tietojen perusteella. Suurin osa spanieliroduista, lukuunottamatta englanninspringerspanielia, karsiutuu tällä kriteerillä pois. Lisäksi joillakin spanieliroduilla ei ole saatavilla tietoa esiintyvyydestä – näistä esimerkiksi venäjänspanieli ja puolanmetsästysspanieli voisivat muuten olla potentiaalisia risteytysrotuja yleisen samankaltaisuuden osalta.

Yksi kriteeri projektiin valittavalle risteytysrodulle on se, että rodulla ei ole samoja terveydellisiä haasteita kuin cockerspanielilla tai niitä esiintyy vähemmän – esimerkiksi korvatulehdukset. Tärkeänä pidetään myös sitä, että rodussa ei esiinny kromosomin 18 FGF4-retrogeeniä (CDPA), joka aiheuttaa matalaraajaisuutta. Tämä karsii pois mm. monia ryhmän FCI9 rotuja sekä osan terriereistä, kuten cairnterrieri ja valkoinen länsiylämaanterrieri.

Risteytettävän rodun luonnetta pidetään myös tärkeänä valintakriteerinä ja ehdotettaviksi risteytysroduiksi pyritään valitsemaan rotuja, joiden luonne ja käyttötarkoitus ovat joko samankaltaisia kuin cockerspanielilla tai joiden käyttäytyminen on neutraalia. Oman haasteensa rotujen valintaan tuo se, että rodussamme on eriytyneet, toisistaan täysin poikkeavat linjat. Tämä on kuitenkin myös rotumme rikkaus. Risteytysprojektissa tulee olla tarjolla riittävästi rotuja, joista kukin kasvattaja voi valita omia jalostustavoitteitaan tukevan rodun.

Cockerspanieli on yleisesti ottaen reipas, rohkea ja aktiivinen. Tavoitteena on, että rotuun ei risteytysten myötä tulisi arkuutta ja toimintakyvyttömyyttä, mikä huomioidaan rotujen valinnassa. Projektiin pyritään valitsemaan rotuja, joista löytyy reippaita “peruskoiria”. Rotujen luonteiden kartoituksessa on käytetty lähteenä mm. tieteellisiä tutkimustuloksia rotujen arkuuden / rohkeuden osalta ja tämän myötä rotuvaihtoehdoista karsiutuivat mm. espanjanvesikoira ja shetlanninlammaskoira. Myös cockerspanielia suurempaa terävyyttä pidetään poissulkevana kriteerinä, mikä rajaa vaihtoehdoista pois mm. useita terrierirotuja. Keskusteluissa on noussut ei-toivottavana ominaisuutena esiin myös yleinen äänekkyys, mikä on rodullemme epätyypillistä. Rotujen luonneominaisuuksien kartoittamisessa on käytetty apuna mm. ruotsalaista käyttäytymis- ja persoonallisuusarviointia (BPH), mistä on saatavilla laajalti tietoa eri roduista. 

Voimakas ja rodun käyttötarkoituksen vastainen metsästyskäyttäytyminen todettiin keskusteluissa yhdeksi poissulkevaksi kriteeriksi – tästä esimerkkinä itsenäiset metsästyspystykorvat, ajokoirat sekä viiriäiskoira. Suurin osa cockerspanieleista elää lemmikkinä, jolloin itsenäinen, suuri ja vaikeasti hallittava metsästyskäyttäytyminen ei ole toivottavaa. Metsästyslinjaisiin koiriin ei myöskään toivota risteytysten myötä hallitsematonta ja itsenäistä riistakiinnostusta koskien hakua ja runsasta innostusta saaliin perässä juoksemiseen. Risteytysrotujen koulutettavuutta on keskusteluissa pidetty tärkeänä ominaisuutena. Cockerspanieli on koulutettuna arjessa varsin helppo koira, jota voi pitää myös irti. 

Laajojen keskustelujen ja kriteerien asettamisen jälkeen on jäänyt jäljelle melko pieni joukko potentiaalisia rotuja. Tulevaisuudessa projektiin kuitenkin voidaan myös lisätä rotuja, jos löytyy potentiaalisia rotuja, joista on saatavilla myös tutkimustietoa retrogeenin osalta. Osa projektiin ajatelluista roduista on kooltaan suuria, mikä aiheuttaa haasteita jalostukseen käytettävien yksilöiden valintaan – isokokoisissa roduissa tulisi todennäköisesti valita risteytysrodusta narttu, jolle käytetään cockerspanieliurosta. Ulkomuotoa ei pidetä projektin tavoitteeseen nähden tärkeänä kriteerinä – aiempien ristetysprojektien perusteella tiedetään, että ulkomuoto korjaantuu nopeasti seuraavissa sukupolvissa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mm. bokseri-corgi-projekti sekä LUA-dalmatialaiset.

Ehdotuksia risteytysroduiksi:

Englanninspringerspanieli

• sama käyttötarkoitus, rotutyyppi ja käyttäytyminen 
• CDDY-esiintyvyys kohtalainen (26% MyDogDNA, 30-100 testattu, 41% UC Davis, 22 testattua)
• löytyy näyttely- ja käyttölinja, joista voi valita tavoitteidensa mukaan

Bretoni

• samantyyppinen käyttötarkoitus, ulkonäkö ja käyttäytyminen
• sopiva koko
• CDDY-vapaa (0 % UC Davis, 17 testattua) 

Labradorinnoutaja

• samantyyppinen käyttötarkoitus ja käyttäytyminen 
• suurempi koko
• lähes CDDY-vapaa (1,6% UC Davis, 100-499 testattua). 
• löytyy näyttely- ja käyttölinja, joista voi valita tavoitteidensa mukaan
• paljon rekisteröintejä -> runsaasti valinnanvaraa

Kultainennoutaja

• samantyyppinen käyttötarkoitus ja käyttäytyminen
• suurempi koko
• lähes CDDY-vapaa (0,8% UC Davis, 100–499 testattua). 
• löytyy näyttely- ja käyttölinja, joista voi valita tavoitteidensa mukaan
• paljon rekisteröintejä -> runsaasti valinnanvaraa

Kooikerhondje-roturisteytysprojektin risteytysjälkeläiset

• Sopiva koko 
• dokumentoidut ja laajasti testatut koirat
• CDDY:tä esiintyy, mutta koirat on testattu jo valmiiksi

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

• sopiva koko
• reipas peruskoira, ei liioiteltuja ominaisuuksia.
• CDDY-esiintyvyys vähäinen (12% MyDogDNA, 100-500 testattua; 21% UC Davis, 30-99 testattua)

Schapendoes

• sopiva koko 
• iloinen peruskoira, ei liioiteltuja ominaisuuksia. 
• CDDY-esiintyvyys kohtalainen (39% MyDogDNA, 30-10 testattua; 36% rotuyhdistyksen lista, 49 testattua)

Borderterrieri

• sopiva koko
• reipas terrieri, liioittelematon
• CDDY-vapaa (0% UC Davis, 6 testattua)

Teksti: Ulla Ruistola ja Leena Inkilä